Kolme arvostelukappaletta on lähteneet postiin eilen ja saapunevat perille tänään. 255 sivua kaksipuoleiseksi tulostettuna näyttää kirjalta. En muistanutkaan.

En ole tainnut tässä blogissa mainitakaan, joten sanottakoon se mahdollisille seuraajille tiedoksi, että olen kerran aikaisemminkin kirjoittanut ja lähettänyt käsikirjoituksen, ehkä kymmenen vuotta sitten. Tulostin siitä neljä kopiota ja lähetin Otavalle, Likelle sekä luullakseni Tammelle ja WSOY:lle. Like vastasi ensimmäisenä monisteella. Otava seuraavana kolmen sivun mittaisella palautteella, jonka oli allekirjoittanut kotimaisen kirjallisuuden osaston päällikkö Anhava. Ajattelin, että pitkäkin ei on yhtä kuin ei ja panin palautteen jonnekin kellariin. Vuotta myöhemmin Tammi tai WSOY vastasi monisteella.

Tunsin itseni ihan Oikeaksi Kirjailijaksi (TM) kun soitin eilen kopiokeskukseen ja pyysin tulostamaan kaksi kopiota romaanikäsikirjoituksesta. Muste oli loppunut omasta koneesta enkä halunnut venyttää pidempään. Toivoin salaa, että joku lukisi käsikirjoitusta siellä. Kauhea pettymys, kun pinot olivat siistissä nipussa ja ilmiselvästi lukemattomia.

Tämän viikon odotan palautetta arvostelukappaleista ja yritän kirjoittaa yhden huippunovellin voittaakseni kirjoituskilpailun. Ensi viikolla jatkan Veljeskirjan editointia palautteen perusteella. Kariston kirjoituskilpailu here I come...