Lähetin eilen kustannusosakeyhtiö Arktiseen Banaaniin tämän uutisen innoittamana mailin kysyäkseni, miten lähettäisin romaanikässärin heille kustannusharkintaan. Samalla lähetin lyhyen kuvauksen romaanista. Ystävällinen kustantaja vastasi saman päivän iltana ja päätti mailinsa: "Odotamme mielenkiinnolla."

Tietenkin.

Kun vauva kiljui yöllä puolitoista tuntia enkä sen jälkeen saanut unta, yritin pohtia, oliko kustantajan lausahdus korulause vai tarkoittiko se sitä, että hän on lukenut romaanin kuvauksen ja piti sitä mielenkiintoisena. Päätin uskoa jälkimmäistä.

Äsken lähetin kässärin AB:een sähköisenä. Fingers crossed, peukut pystyyn, voimahaleja ja silleen...

Riippumatta vastauksesta annan tykkäämisiä Arktiselle Banaanille. Toiminta oli nopeaa ja ystävällistä. Kustantamolla on kasvot, goddamnit! Poikkeuksellista, hämmästyttävää! Liityin AB:n fanikerhoonkin Facebookissa.

Tietenkään en ole ihan tollo. Todennäköisesti Veljen vaimo ei sovi heidän kustannusohjelmaansa. Niinpä budjetoin illaksi aikaa laatiakseni tarjouksen myös Teokselle ja Gummerukselle, joille sähköistä materiaalia voi toimittaa. Lisäksi tulostan myyntiartikkelini (jotain cv:n tapaista) miehelle, joka Helsingistä käsin postittelee kässärin isoille kustantamoille jonon täytteeksi.