Yleisesti luullaan, että romaanin kirjoittamisessa on vaikeata a) saada hyvä idea, b) rakentaa hyvä juoni, c) kirjoittaa se.

Mun mielestä kaikki tuo on sujunut aika helposti. Se vaati pelkkää ajatus- ja sormityötä. Veljen vaimon osalta kyllä puoli kunniaa ideasta ja juonesta kuuluu uskolliselle ystävälleni Annalle - mutta koska olen saanut muitakin hyviä ideoita ja rakentanut muitakin hyviä juonia, uskallan väittää, ettei se ole yksinkään kovin vaikeaa.

Oikeesti vaikeaa minusta on ollut antaa tekstiä muiden luettavaksi! Vaikka romaani on täysin fiktiivinen, se kertoo silti minusta, koska kaikki henkilöhahmot ajattelevat vain niin kuin minä voin kuvitella ajateltavan. Junou? Lukija saa nauraa tolloudelleni, huonoille yritelmilleni, ihmetellä, kuinka voin kirjoittaa niin sairaita juttuja.

Lähetin äsken Ilpolle katkelmia tarkastukseen. Siitä tämä juohtui mieleeni.