Reeta Karoliina kirjoitti pari päivää sitten jotain, mitä jäin pohtimaan. Mulle on tullut siitä monta ajatusta mieleen, koetan nyt muistaa niistä ainakin suurimman osan. Vaik lause kerrallaan. Jos muistais enemmän.

"Tuleehan tätä lukiessa usein sellainen olo, että Helmiselle kirjailijan status on tärkeämpää kuin itse kirjoittaminen."

Takuulla tässä on perää. Aloittelijalle on tärkeää saada vahvistusta omalle ammattiroolilleen, jotta voisi uskotella itselleen ihan oikeasti osaavansa työnsä. Aloittelijahan tyypillisesti etenee pilvissä jonkun aikaa ensimmäisen onnistumisensa jälkeen - sitten tajuaa tai ainakin on tajuavansa, ettei osaa sittenkään mitään. Mä oon nyt vielä siellä pilvissä.

Myönnettäköön, että kesän aikana oon ollut ihan poikkeuksellisen kevytkenkäinen! Ei oo ollut työaikoja kun lapsillakin on hoidosta kesäloma, joten kirjoittaminen on ollut vähäistä. Ja toisaalta, onhan tämä saamani julkisuus ollut ihan käsittämätöntä, kun kirjan julkaisuun on niin pitkä aika. Kyllä siitä saa olla innoissaan! Olkoonkin mätäkuu!

"Että tähtäin on päästä telkkariin ja lehtiin, ei niinkään se, että voisi kehittyä kirjailijana."

Hmm. Mun tavoite ei ole kumpikaan näistä vaan myydä kirjaa niin paljon, että voisin elää kirjailijana. Luultavasti useimmat kirjailijat toivovat sitä. Telkkari ja lehdet eivät ole itseisarvo vaan tapa markkinoida kirjaa ja kirjailijaa. Toisessa keskustelussa juuri todettiin, että kirjailijan nimi on kirjan tärkeimpiä myyntivaltteja.

Kirjailijana kehittyminen taas on oma lukunsa. Siinä tulee paremmaksi kirjoittamalla ja saamalla kokemuksia kirjailijana olemisesta. Sen taas voi saavuttaa, jos saa tehdä työtään. ja sen taas saavuttaa, jos kirja myy...

Mut täytyy sanoa, että omituinen on se kirjailija, joka ensisijaisesti lähtisi ilmoittamaan, että minulla on vielä paljon työtä ja kehittymisen varaa. Kuka sitten haluaa lukea hänen ensimmäisen kirjansa? Kyllä työtä myydään sanoen, että tämä on hyvä, se kannattaa tsekata! Eihän lääkärikään levittele ensimmäisenä käsiään ja valittele, että kun minä olen vasta ensimmäistä vuotta töissä, vaan pyrkii hoitamaan potilaan parhaansa mukaan.

"Minä uskon, että kaikesta huolimatta monet lukijat haluavat yhä nimenomaan hyvän kirjan, eivät vain tunnettua ja äänekästä kirjailijaa."

Näin varmasti on. Mutta eihän nuo kaksi asiaa sulje toisiaan pois.

"Mutta kuka tietää, ehkä Helmisen kirja onkin ihan oikeasti hyvä ja yhtä koukuttava kuin tämä blogi."

Uskon, että se on, nimenomaan noita kahta asiaa: hyvä ja koukuttava. Tuskin se on kirjallisuuspalkintojen kokoinen, mutta uskon, että sen parissa viihtyy oikein hyvin.