Hei Tampere, tuun taas. Tapaan näet siellä huomisaamuna valokuvaaja Suvi Roikon, joka ottaa musta promokuvia.

Niin että tänään on sitten pitänyt taas ostaa vaatteita, kuvia varten. On tää ihan järkyttävää - siis huomata, kuinka vähän käyttökelpoisia vaatteita kaapissa oikeasti on.

Tämän voi ymmärtää vain toinen kotiäitiyden kokenut, joten kaikki sinkut - tai muuten vaan nuoret ja ihanat naiset - skipatkoot seuraavat lauseet. Etenkin jos toivoo joskus vielä lapsia saavansa!

Joskushan sitä tykkäsi vaatteista ja meikkaamisesta ja tukanlaitosta ja ihan mielellään esiintyi vaatteissaan, jopa uskoi ajoittain näyttävänsä hyvältä! Sitten tapahtui jotain outoa - lapsi tai pari - eikä mikään ollut enää entisellään. Ensinnäkään mikään ei näytä hyvältä, toisekseen ei koskaan tule ostettua, koska mihin niitä kivoja vaatteita tarttisi, sitä paitsi lapset tarttevat uusia housuja enemmän kuin minä. Itsehän sitä pärjää ihan hyvin vaikkei housujen vetskarikaan enää toimi, pitkähelmainen paitahan peittää sen kivasti.

Mut sitten kun palaa töihin, tajuaa, missä rytkyissä sitä onkaan viime vuodet taas kuljeskellut. Sellastahan tää minulle nyt on: töihinpaluuta.

Nyt voi taas sinkutkin lukea. Nimittäin onneksi on alekuukausi! Budjetti jousti kivasti pariinkin uuteen vaatekertaan, ja nyt kehtaa olla kuvattavana.