Katsoin digiboksilta loppuun keskenjääneen dokumentin Jari Tervosta. Se kiinnosti siksi, että otsikkona oli "Ammattina suomalainen kirjailija" ja onhan Tervo mielenkiintoinen ilmiö. Tunnustan kyllä heti, että hänen romaanejaan olen lukenut vain yhden ja sekin oli Kallellaan. Meillä on erilaiset mielenkiinnon aiheet.

Tervo sanoi dokumentissa, että hän inhoaa palkintokilpailuja, koska ne muistuttavat kirjailijoille tasaisin väliajoin, että kuinka nöyrä pitäisi olla. "Kirjailijan ei pidä olla nöyrä vaan röyhkeä", Tervo isotteli dokkarissa.

Appiukkoni päivitteli vastikään suomalaista kirjallisuuskulttuuria Sofi Oksasen innoittamana. Hän totesi - mielestäni aivan oikein - että Suomessa kukaan ei ole kiinnostunut kirjan myyntiluvuista, mutta Amerikassa ne ovat menestyksen mittari. Siellä Salinger ja Steinbeck ovat korkeakirjallisuutta, koska ovat myyneet paljon. Suomessahan tunnetusti korkeakirjallisuus määritellään Finlandia-palkinnon avustuksella.

Suomalainen kirjallisuuskulttuuri näyttääkin suosivan vahvasti nöyryyttä. Ainakaan näin ensimmäistä kustannussopimustaan hakevan ei tietenkään sovi olla omahyväinen (sopiiko kenenkään?!) mutta välillä epäilen, sopiiko olla tietoinen omasta brändistään. Se kylläkin sotii markkinatalouden henkeä vastaan: kuinka voisin myydä itseäni, jos en saa korostaa hyviä puoliani? Sitä markkinointi minusta on, hyvän korostamista. Toivottavasti löydän kustantajan, joka ilahtuu siitä, että kirjailija haluaa myydä. Käsittääkseni ainakin Arktisen Banaanin kanssa olemme tässä asiassa samalla linjalla.

Musiikkimarkkinoille on tullut kansainvälisen menestyksen myötä uusia, itsetietoisia tuulia. Uudellakin hyvällä artistilla on lupa vaatia, koska hän on potentiaalinen rahasampo levy-yhtiölle. Vastikään kuulin Olavi Uusivirran levy-yhtiön edustajan kommentoivan, että Uusivirran kanssa käytiin sopimusneuvotteluja pitkään, koska hän tiesi tarkkaan, mitä halusi. Käykö sellainen päinsä kirjallisuudessa? Universal jatkoi sopimusneuvotteluja Uusivirran kanssa, vaikka tämä vaatikin. Minä pelkään koko ajan, että minun sopimusneuvotteluni kariutuvat alkuunsa, koska en ole riittävän nöyrä.