Mulle tulee koko ajan ihan valtavasti ideoita. Hyviä dialoginpätkiä, juonenkäänteitä ja teemoja.

Toisiin romaaneihin!!!

Sanoin, että sain pohdittua Juuria, ja se oli ihan totta. Sain pohdittua ja tiedän, miten jatkaa. Mutta silti mun mieleen tunkee ajatuksia, joista olisi niiiiiin paljon helpompi kirjoittaa.

Mut uuden aloittaminen on aina helppoa. Missä tahansa proggiksessa. Kun tehtiin tähän taloon remonttia, oli aina kivempaa aloittaa uuden seinän maalaamista kuin viimeistellä edellistä. Siinä oli nimittäin jäljellä vain hankalat paikat yläkulmissa ja lattianrajassa - ja mikä pahinta, listojen reunoissa - joita sitten selkä kierossa ja todella hitaasti pienellä pensselillä. Uudella seinällä sai maalata ihan miten huvitti, ja valmista tuli nopeasti.

Ihan sama kirjoittamisessa. Uudessa tarinassa ei ole kovinkaan paljon sitovia tekijöitä. Hahmoista voi tehdä ihan millaisia huvittaa, kun ne saavat vielä kasvaa. Mut jos on jo kirjoittanut sata sivua, täytyy jo vähän miettiä, että miksi tämä hahmo tämänkin asian sanoo. Että onkohan järkevää tehdä vielä tämä käänne juoneen, eikö jo kannattais alkaa lopetella tätä kohtaa.

Ja sit vielä se fakta, että nämä uudet ideat on ihan sikahyviä!

Ennen kuin päätyvät paperille, siis.

Todellisuus on se, että mulla on ensi viikolla 3 x 4h työaikaa, ja mun on tehtävä se aika Juuria, jos haluan sen etenevän ja joskus valmistuvan.

Okei, sain siihen pari ideaa äsken koiranpissatuslenkillä. Kirjaan ne ylös, niin on jotain, mistä lähteä.