Nyt alkaa eka täysi työviikko. Mukulat hoidossa ja työpiste varusteltuna. Sain nimittäin eilen vihdoin hankittua ilmoitustaulun, jonka täyttämisestä mind mapin tyyliin haaveilin Veljen vaimon puolivälistä pitäen.

Nysse on tuossa, ja yksi leike päällä. Sijoitin sen optimaalisesti työpöydän yläpuolelle, niin että inspiraation karatessa voisin muka katsastaa sitä.

Sit tarttisin vielä lampun tähän työpisteelle. Niin ja pari hyllyä, ettei tää pöytä olisi täynnä kamaa.

Kiinteä konekin voisi olla hyvä, että tässä työpisteellä tulisi tosiaan oltua, eikä jossain nurkan takana.

Eikun nyt mä meen. Kirjoitan. Suljen Facebookin ja Twitterin ja ainakin kaks tuntia katson vain OpenOffice Writeria. Sen jälkeen voin tunnin selata lehtiä ja etsiä leikkeitä, ja sitten onkin työaika ohi.

Tämä työpäivä alkaa jollain lämpimällä, pyöreällä, rehevällä musiikilla. Miehen äänellä. Tulee mieleen Vesa-Matti Loiri, mutta sitä mä en kestä kuunnella. Ehkä se jo edesmennyt jenkkikaveri, mikäs sen nimi nyt oli, My First, My Last, My Everything...

Aloitankin kohta. Ensin etsin sen kaverin Spotifysta.