Toisen postauksen tiimoilta nimimerkki fiiru kirjoitteli:

"En usko että kirjan myyntiin vaikuttaa kovin paljoa se, miten paljon sitä 'myydään' muilla argumenteilla paitsi kansien välisellä sisällöllä. Muistaakseni Susan Ruusunen kyllä tuotteisti itsensä varsin näyttävästi, mutta kirjan kokonaispainomäärä jäi silti varsin alhaiseksi."

Musta Susan Ruusunen ei oikein käy ennakkotapaukseksi näkyvästi markkinoidusta proosasta. Ruusunen ei - käsittääkseni, en ole hänen kirjaan lukenut - kirjoittanut proosaa vaan ratsasti paljastamalla toisen ihmisen henkilökohtaisia asioita välillä ihan sanasta sanaankin. En siis oikein pysty vertaamaan itseäni häneen (praise the Lord!).

Jäinkin miettimään, että millaisia kokemuksia on näkyvästi markkinoiduista kirjoista? Etenkin esikoisista?

Onko onnistuttu, epäonnistuttu? Millä argumenteilla niitä on myyty - sisällöllä, kirjailijalla, millä muulla?

Joku voisi ehdottaa Viivi Avellania ja Susanna Sievistä, jotka toki ovat olleetkin näkyviä esikoiskirjailijoita. Mutta hekin ovat musta ihan eri lähtöviivalla, kun molemmat ovat julkisuuden henkilöitä ja tuoneet paljolti elämäänsä mediaan. Mä olen vain esikoiskirjailija, joka on ollut yhdessä kansijutussa ja parissa muussa asia-aiheessa esillä. Arktinen Banaani on luvannut kyllä Veljen vaimolle markkinanäkyvyyttä, mutta tuskin se tarkoittaa perhehaastatteluja Seiskassa tai Avussa...

Jos nyt muuten prinsessakirjoista oikein muistan, niin Ruusunen myi ihan kohtalaisesti. Sen sijaan Avellan epäonnistui. Sievinen taas myi yllättävän paljon. Jos jollain on lukuja muistojeni tueksi tai alasampumiseksi, kiitos!